perjantai 14. heinäkuuta 2017

Heinähommia ja ihottumakuulumisia

Viime viikonloppuna sateiden väliin osui vihdoin se muutaman poutapäivän jakso, jota oli todellakin jo odotettu, ja päästiin tekemään hevosille heinät. Edellisvuonna heinähomma muodostui aikamoiseksi painajaiseksi, kun paaleja oli kärrättävä suojaan pikavauhtia, koko ajan uhkaavan sateen tieltä. Nyt sadetta ei ollut niin pikaisesti tiedossa, ja homma sujui huomattavan paljon leppoisammin. Käytiin välillä uimassa ja grillailtiin ja sitten taas jatkettiin. Iso kiitos ihanille talkooapulaisilleni joiden ansiosta ei koko hommaa tarvinnut hoitaa yksin!

Jälleen yksi kuorma menossa latoon.

Nuorisokin osallistui vähän. :)
Onpas aina mahtava helpotus, kun tietää että hevosille on tulevan talven eväät jemmassa! Omissa varastoissa on nyt heinää ainakin jouluun asti tai vähän ylikin. Koko talven heinille ei meillä ole kotona säilytystilaa, joten kevätpuolen paalit haen myyjän kuivurista tarpeen mukaan. Tänä vuonna saatiin tosi kuivat ja hyvät heinät, mutta ravitsemuksellinen laatu tietysti selviää vasta analyysin perusteella.

Heinätyöläisen hikinen selfie...
Suomi100 -juhlavuoden kunniaksi päätettiin tehdä varsinaisten heinähommien päälle vielä vähän nostalgiaheinätöitä, ja tehtiin tien varteen rivistö heinäseipäitä ohikulkijoiden iloksi. 


Viileiden säiden takia tämä kesä on ollut meidän kesäihottumaisille kaikkien aikojen helpoin! Tavallisesti Taika ja Faro ovat heinäkuun puoliväliin mennessä hanganeet sekä harjaansa että häntäänsä loimittamisesta huolimatta. Nyt polttiaisia on ollut niin vähän, että kummankaan hännässä ei ole vielä mitään merkkejä ihottumasta. Faro on harnkaillut harjaansa yhdestä kohdasta, harjan alaosasta noin parinkymmenen sentin matkalta. Taikan harja on edelleen koskematon, mutta korvissa on rupea sekä sisä- että ulkopuolella. Taika ei pidä korviin koskemisesta muutenkaan, saati silloin kun niissö on rupea, joten korvien rasvaamisesta on käyty keskustelu jos toinenkin. Faron hoitaminen on huomattavasti helpompaa, se on vain mielissään kun kutisevaa harjan kohtaa rasvataan. Kummankaan iho ei ei kuitenkaan ole mistään rikki enkä ole nähnyt niiden hankaavan mitenkään tuskaisen oloisena, sellaista rauhallista pientä hankailua vain silloin tällöin. Voi kun loppukesä ja syksykin menisivät tällä kertaa yhtä helpoissa merkeissä!

Taikan häntä kuvattu lenkille lähtiessä pari päivää sitten.

Taikan harja joka viime syksynä leikattiin siiliksi.
Tänä vuonna ei toivottavasti tarvitse leikata!

2 kommenttia:

  1. Täälläkin on ollut tosi helppo ötökkäkesä. Olisinko kaksi tai kolme kertaa katsonut tarpeelliseksi laittaa karkotetta. Myös hengitystieongelmaiselle on ollut helpot kelit, kun ei ole ollut läkähtyminen lähellä.

    VastaaPoista
  2. Kaiketi kesä on ollut ötökkähelppo. Jopa petollisen sellainen. Viime päivinä tuo meidän kesäihottumainen on sitten villiintynyt senkin edestä, kun alkuun näytti ettei se loimia tarvi =/ Oppia ikä kaikki!

    Ps. Koska olen tällainen kaupunkilaiskakara enkä heinänteosta ymmärrä tuon taivaallista niin saisinko pikaopin, kuinka heinä seipäälle kannattaa laittaa. Tahtoo nimittäin kanssa =)

    VastaaPoista

Asialliset kommentit ovat aina tervetulleita. :)
Saan saapuneista kommenteista ilmoituksen sähköpostiini, joten vastaan myös vanhempiin kirjoituksiin tulleisiin kommentteihin.